Hallinta kuulostaa aika raskaalta. Joltain, minkä eteen täytyy tehdä töitä ja seurata jatkuvasti, ettei ote irtoa. 

Mielikuva on osaltaan totta, mutta saman asian toisella puolella on järjestys, ennakoitavuus ja vapaus.

Ajankäytön hallintaa voi oppia, sisäistää ja ottaa käyttöön vain tekemällä sen eteen asioita. Mikään ei muutu, jos mitään ei muuta.

Olen heittänyt roskiin "ajanhallinta" -sanan, sillä aikaa ei voi hallita. Sitä, miten aikasi käytät voit hallita.

Ajanhallinnan sijaa puhun ajanKÄYTÖN hallinnasta. Silti saan toisinaan nihkeän vastaanoton.

Esimerkiksi pari karjatilallista maatalousyrittäjää: Toinen lyö kuulon pois päältä heti, kun mainitaan "hallinta". Kun on tekemisissä biologian ja eläinten kanssa tietää, että monikaan asia ei ole omasta tekemisestä kiinni ja näin ollen "hallinta" työssä käytettynä terminä on hänelle liibalaabaa.

Toinen puolestaan hermostuu, suuttuu. Johtuen valtavasta byrokratian aiheuttamasta kuormituksesta kirosanoja ovat mm. "velvollisuus", "hallinta", "valvonta" ja muut auktoriteettiin viittaavat sanat.

"Hallinta" -sana edustaa heille lisävaatimuksia tai turhaa työskentelyä jonkin olemattoman eteen.

Huvittavaa sinänsä. Heillä jos jollain on joka päivä iso kattaus asioita hallinnassa, sillä kaikissa olosuhteissa, biologista, säästää, konerikoista huolimatta vain hyvin hoidetut eläimet ja pellot tuottaa elannon.

Oma filosofiani hallinnasta

Hallinta on vapautta.

Yläpuolella olemista.

Hallitsemista.

Sitä, että jokin ulkoa ei ohjaa sinun tekemisiäsi vaan sinä valitset omat toimesi. 

Ajankäytön hallinta on sitä, että sinä määräät kiirehditkö vai et.